Parempaa ajattelua | Turku ja torin idoli | Personal Thinkers

Turku ja torin idoli

21.08.2017 15:013 kuukautta sitten

 Turun kauppatorin laidalla oli Bostonin yliopisto. 1970-luvun puolivälissä valtiotieteellisen tiedekunnan yleisopintoja luennoitiin ränsistyneessä rakennuksessa Yliopistonkadun varrella. Katosta tippuili rappausta. mutta talon ulkopuoli oli näyttävä, koska katolla komeili Boston-tupakan suurikokoinen mainos.

Eräänä uneliaana sunnuntai-iltapäivänä lähdin ylittämään toria diagonaalissa Wiklundin kulmasta Bostonin suuntaan. Tori oli melkein autio, vain yksi henkilö lähti niin ikään ylittämään toria vastapäisestä suunnasta. Torin keskellä aloimme väistellä toisiamme. Kun kumpikin väisti monta kertaa samaan suuntaan, tapahtui lopulta jotakin mahdotonta: kaksi ventovierasta ihmistä törmäsi toisiinsa keskellä tyhjää toria.

Tällä hetkellä suomalaisen keskustelun toreilla näyttävät törmäävän monet ihmisryhmät, joiden ei kaiken järjen mukaan pitäisi törmätä. Luulisi, että hädän ja surun hetkellä haemme turvaa toisistamme ja liitymme yhteen. Mistä johtuvat tuiki tarpeellisen vuoropuhelun vaikeudet?

Sir Francis Bacon (1561 – 1626) kehitti opin idoleista eli huonoista ajatustottumuksista, jotka saavat ihmiset erehtymään. Yksi näistä on torin idoli, joka tarkoittaa kielen käytöstä johtuvia virhekäsityksiä. Torin idolia voidaan ajatella myös poliittisen keskustelun ongelmana: sanoilla voidaan johtaa harhaan.  Sanoja voidaan käyttää harhaanjohtavasti joko huomaamatta tai tahallaan.

Torin idoli saa luulemaan, että jokaista sanaa vastaa jokin todellinen olio. Kun poliisi tiedotti, että rikosta tutkitaan terroristisessa tarkoituksessa tehtynä murhana, kansakunnan ilmapiiri muuttui hetkessä. Tätä kirjoittaessa en vielä tiedä, millaisia perusteita sanan käytölle oli. Tiedän vain, että yksi voimallinen sana sai aikaan valtavan yhteiskunnallisen keskustelun, jolla oli välittömiä vaikutuksia esimerkiksi lainsäädännöllisiin hankkeisiin.

Toinen vahva sanankäytön muoto on vihollisen nimeäminen. Tragedian tapahduttua järkytys tuo mukanaan monia tunteita, joista yksi on pelko. Pelko vaatii suojautumaan. Jotta voisi suojautua, on tiedettävä, kuka on vihollinen.

Torin idoli tarkoittaa sitä, että kun nimeämme jonkun viholliseksi, uskomme, että hän myös  oikeasti on vihollinen. Kun vihollinen nimetään jonkin ryhmän mukaan - vaikka leimaavasti suvakiksi tai rajakiksi - yksilöiden moniulotteisuus häviää. Tällaiset kuvaukset ovat torin idolin luomuksia, aavekuvia. Kun taas syytetään ulkomaalaisia, heillä ei tietenkään ole juuri mitään muuta yhteistä piirrettä kuin ihmisyys, joka puolestaan yhdistää heidät suomalaisiin.

Ulkomaalaisia kammoavalle ehdotan ajatusleikkiä. Jos haluamme Suomen vain kantasuomalaisille, joudumme kysymään itseltämme, olenko sellainen suomalainen, joka teen elämän hyväksi muille suomalaisille. Jos olen valmis tappamaan väärin ajattelevat suomalaisetkin, mitä hyötyä suomalaisuudestani on kenellekään?

 Keskustelukulttuurillemme on ominaista tunteiden pyhittäminen. Kun tuntee vihaa, siitä seuraa oikeus solvata. Tärkeä kansalaistaito olisi oppia havainnoimaan tunteitaan ja tunnistamaan ne, jättäytymättä tunteidensa vietäväksi. Tunteisiin, joita kokee, ei tarvitse samastua. Minun tunteeni eivät myöskään takaa, että näen maailman oikein. Ne voivat houkutella paikalle torin idolin.

 Asiakeskustelu tarkoittaa asioiden todellisten syiden ja tarvittavien toimien selvittämistä yhdessä. Millään taholla yksinään ei ole tarvittavaa viisautta. Tästä syystä keskusteluilmapiiri on kaikki kaikessa: jokaisella on oltava mahdollisuus kantaa oma kortensa tiedon kekoon.

 Turku tarkoittaa minulle kotia. Poikaani pyydettiin ala-asteella kirjoittamaan kolme sanaa, jotka kuvaavat kotia. Poika kirjoitti virheettömästi: rauha, turva, hupi. Hän kertoi, että kaksi ensimmäistä tulivat heti mieleen, mutta hupiosasto on vähän niin ja näin. Sen hän kirjoitti, koska kolmaskin määre oli pakko keksiä.

 Kaipaan rauhaa ja turvaa, Suomeen ja maailmaan. Vielä tulee toivoakseni aika, jolloin myös hupi, vapaus, seikkailu ja leikki palaavat.